Ammattimainen akustointi ja äänisuunnittelu:
ASIANTUNTIJOIDEN HAASTATTELUJA
Perttu Korhonen, projektipäällikkö, Sitowise
"Akustiikkasuunnittelu on kuin arkkitehtuuria korville."
Minkälaisilla ratkaisuilla vapaa-ajan paikka, kuten kahvila, voi parantaa akustiikkaansa?
Tilan sisällä syntyvän melun hallintaan löytyy useita yksinkertaisia ratkaisuja, jotka eivät välttämättä vaadi asiantuntijan apua. Hälyisyyttä voi vähentää esimerkiksi lisäämällä pintoihin vaimentavaa materiaalia. Kalusteiden kolinoita taas voi vähentää huopatassuilla ja askelten kopinoihin auttaa tekstiilimatto. Sisustussuunnittelulla voidaan myös auttaa akustiikkaa esimerkiksi varmistamalla, että meluavat ja meluherkät alueet ovat riittävän kaukana toisistaan. Myös laitevalinnoilla ja laitesijoittelulla on merkitystä. Yleinen harhakäsitys on, että vaimennuksen lisääminen auttaa kaikkeen meluun, mutta tämä ei valitettavasti pidä paikkansa. Ulkoisista lähteistä tulevan melun vaimentamiseksi kannattaa yleensä olla yhteydessä akustiikkasuunnittelijaan.
Kuinka kalliiksi tilan vaimentaminen tulee?
Vaimennuksen kannalta budjettitietoisin ratkaisu on verhot. Raskas puuvillaverho, (vähintään 300 g/m2) ripustettuna, reilusti laskostettuna vähintään 150 mm irti seinästä vastaa vaimennusteholtaan suunnilleen saman kokoista vaimennuslevykenttää. Raskas verhokangas maksaa havimmillaan alle kympin neliö. Vaimennuslevyistä löytyy monen hintaisia tuotteita. 40 millimetrin mineraalivillojen neliöhinta alkaa muutamasta kympistä. Päälle tulee asennustarvikkeet, sekä tietysti työ, jonka hinta yleensä määrää loppusumman. Vaimennuslevyjen asennuksessa on tärkeätä seurata asennusohjeita ja huomioida etenkin kuitupölyn leviämisen estämiseen ja rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen liittyvät seikat.
Mitä ammattimainen akustointi tarkoittaa käytännössä?
Akustikko työskentelee loppukäyttäjän korvien hyväksi. Käytännössä se tarkoittaa, että tilakohtaiset akustiset vaatimukset huomioidaan kaikissa rakenteissa ja asennuksissa niin mitoitusten, tuotevalintojen, yksityiskohtien kuin toteutuksenkin osalta. Akustiikkasuunnittelutyöhön voi sisältyä esimerkiksi julkisivurakenteiden mitoitus liikennemelua vastaan, väliseinä- ja välipohjarakenteiden määrittely vastaamaan tilojen välille vaadittua ääneneristystasoa, IV-kanavien ääneneristysvaikutuksen laskenta, LVIS-laitteiden tärinäeristys ja laitevalintojen ohjeistaminen, sekä akustisesti kriittisten rakennustöiden työmaavalvonta.
Minkä suuruisista kustannuksista puhutaan, jos pienehköön ravintolatilaan rakennetaan ammattimainen akustointi remonttivaiheessa? Entä, jos akustointi rakennetaan valmiiseen tilaan?
Akustiikkasuunnittelun kustannus riippuu kohteen koon lisäksi hyvin paljon siitä, minkälaisia akustiikkaan vaikuttavia muutoksia tehdään. Pintamateriaalien määrittely (mikä usein käsitetään akustoinniksi) ei ole isokaan työ, mutta esimerkiksi ääneneristykseen tai LVIS-järjestelmiin tehtävät muutokset voivat kasvattaa pienenkin kohteen työmäärää. Akustiikkasuunnittelun kannalta remontoinnissa ja valmiin kohteen parantamisessa ei ole merkittävää eroa. Molemmissa tapauksissa on tärkeätä saada mahdollisimman kattavat tiedot nykytilanteesta, tarvittaessa akustisten lähtötietomittausten avulla. Hintoja on vaikea arvioida ilman tarkempia pohjatietoja tilasta ja sen tarpeista.
Kuinka yleisiä akustoidut, vapaa-ajan viettoon tarkoitetut tilat ovat?
Mielestäni nykytilanne on Suomessa kohtuullisen hyvä. Paikallisia eroja toki on, mutta akustiikan ilosanomaa on saatu jo vietyä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etenkin kulttuurirakennuksissa kuten teattereissa ja kirjastoissa on osattu huomioida myös ääniasiat kiitettävästi. Haastavista tiloista esimerkkinä voisi mainita liiketilat joiden vuokralaiset vaihtuvat jatkuvasti. Niissä akustiikkaan ei voida panostaa yksittäisen toimijan takia.
Uskotko, että ammattimainen akustointi tulee yleistymään tulevaisuudessa?
Alati kehittyvät akustiset määräykset auttavat, mutta myös ymmärrys akustiikan tärkeyttä kohtaan on selvästi parantunut viime vuosina. Toisaalta lähiaikojen kurimus on hieman näkynyt etenkin pienemmiltä yrityksiltä tulevien tiedustelujen vähenemisenä.
Osaisitko nimetä vapaa-ajan paikkoja kuten kahviloita tai ravintoloita joiden ääniympäristöä luonnehtisit miellyttäväksi ja terveelliseksi? Valitsetko joissain tilanteissa vapaa-ajanviettopaikan ääniympäristön mukaan?
Helsingissä Lasipalatsin ravintola on mielestäni hyvä esimerkki tilasta, jossa historian havinaa voi kuunnella miellyttävässä ääniympäristössä. Kirjastoista hyviä esimerkkejä ovat Oodi ja Fyyri, joista molemmista löytyy sopivia soppeja niin hiljaiseen lukemiseen kuin tärykalvoja kutittelevaan studiotyöskentelyyn. Viikottain tulee käytyä vaimon kanssa ostoksilla kauppakeskuksissa. Meistä molemmista viihtyisämpiä ovat pienemmät keskukset. Uusia tuntuu vaivaavan sekavuus ja ahtaus, joka usein johtaa myös hälyisyyteen. Joskus olen vaihtanut kuntosalia nimenomaan ääniympäristön vuoksi.
Mitä ajattelet taustamusiikista?
Taustamusiikilla saa korvattua epämiellyttävää ääntä miellyttävämmillä. Ratkaisu toimii tasan niin kauan, kun se ei ärsytä. En siis koe taustamusiikkia itsessään ongelmaksi, mutta ymmärrän kyllä senkin näkökulman: vaimoni opettaa pianonsoittoa, eikä työpäivän jälkeen siedä oikeastaan minkäänlaista musiikkia.
Onko sellaisia tiloja, joista jättäisit taustamusiikin pois?
Kaupassa, kahvilassa tai lounaalla en musiikkia kaipaa. Illallisravintolassa se voi hyvinkin toimia suuremman seurueen taustana, mutta vain tietyn tyyppisissä tiloissa ja tilanteissa.
Kuinka usein törmäät toimimattomaan musiikkia sisältävään ääniympäristöön, entäpä vastaavaan musiikittomaan?
Hauska kysymys. Törmään haasteellisiin ääniympäristöihin jatkuvasti. Arvioisin, että jollakin lailla haasteellisia, musiikkiin liittyviä tiloja kuten musiikkiluokkia, esitystiloja tai baareja on omalle kohdalle sattunut keskimäärin enemmän kuin haasteellisia, musiikkiin liittymättömiä tiloja.
Tekeekö musiikin pois jättäminen automaattisesti tilasta terveellisemmän?
Ei tee. Musiikin terveellisyys ja rooli ääniympäristössämme ei ole yksinkertaista tai helposti määriteltävissä, joten en sitä edes yritä. Hiljaisuus ei kuitenkaan aina ole vaihtoehto ja avotoimiston kahvinurkkauksen poliittisen keskustelun kuunteleminen saattaisi hyvinkin johtaa sairauspoissaoloihin. Siksi otankin toimistolle aina kuulokkeet mukaan.
Miten akustointi vaikuttaa musiikin soittamiseen tilassa?
Taustamusiikin kannalta akustiikalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, kunhan tila ei ole häiritsevän luolamainen tai meluisa. Musiikilliset nyanssit saavatkin jonkin verran hukkua, koska taustamusiikin ei nimensä mukaisesti olekaan tarkoitus kiinnittää huomiota. Musiikin soittaminen esitystarkoituksessa on toki kokonaan eri asia. Sähköinen musiikki edellyttää reilusti vaimennetun tilan, joka vääristää kaiuttimista tulevaa ääntä mahdollisimman vähän. Vastaavasti, jos tila on tarkoitettu akustisesta musiikista nauttimiseen, kasvavat akustiikkasuunnittelun haasteet valtavasti: tilan on esimerkiksi oltava meluton ja kaikuisuudeltaan sopivan eloisa ja orgaaninen, mutta ilman suuria korostumia niin yleisön kuin esiintyjien alueella.
Akustiikan laadun määritteleminen on haastavaa, sillä ääniympäristö ei ole vakio ja miellyttävyys on täysin henkilökohtainen asia. Akustiikkaan panostamista ei yleensä edes huomaa ilman suoraa vertailukohtaa, koska toimiva akustiikka on täysin huomaamatonta.
Mitä hyötyjä vapaa-ajan paikan toimija voi saada siitä, että panostaa ammattimaiseen akustointiin?
Akustiikalla on suora vaikutus niin asiakaskokemukseen kuin henkilökunnan työtehoon, ja ongelmat näissä ennen pitkää näkyvät myös yrityksen tuloksessa. Toki niin uudis- kuin peruskorjaushankkeita koskee myös liuta akustisia määräyksiä, joita ei varmuudella täytetä ilman alan asiantuntemusta.
Mitä muuta aiheeseen liittyen tulee mieleen, mitä olisi tärkeää tuoda esiin?
Akustiikkasuunnittelu on kuin arkkitehtuuria korville. Merkittävin ero tulee siitä, että kun syvennymme hyvään kirjaan, tai vuoropuheluun tärkeän ihmisen kanssa niin tila katoaa, mutta ääniympäristö jää.
Tuomas Hänninen, tuotekehitysjohtaja, Lumir Oy
"Akustiikkaan panostaminen maksaa itsensä takaisin, kun ihmiset viihtyvät."
Miten julkisten palveluiden tiloja yleensä akustoidaan?
Akustiikka mielletään usein muusikoiden jutuksi. Ajatellaan, että se liittyy lähinnä konserttisaleihin. Kuitenkin se on ihan arkipäivää, läsnä jokaisessa olohuoneessa. Jos huoneessa kaikuu, kukaan ei tykkää olla siellä. Olen kuullut ravintoloista, joissa työnsuojelu on raportoinut, etteivät työntekijät voi hyvin, koska häly on liian kuormittavaa.
Akustiikka on tuntunut usein olevan se viimeinen asia, johon halutaan satsata rahaa. Toki riippuu arkkitehdeistä ja tilojen omistajista, miten he käsittävät akustiikan tarpeellisuuden ja onneksi kyselyitä tulee koko ajan lisää. Vaikuttaisi siis, että akustiikkaan aletaan pikkuhiljaa kiinnittää enemmän huomiota.
Kuka Suomessa tekee akustiikkaratkaisuja esimerkiksi vapaa-ajanvietto paikkojen kaltaisiin tiloihin?
Akukon, A-insinöörit, Sitowise ja Helimäki ovat alan isoimpia toimijoita. He konsultoivat ja toteuttavat tilojen akustiikkaratkaisuja. Oma yrityksemme, Lumir Oy, tekee akustiikkaratkaisuja koteihin, ja toki myös vapaa-ajan paikkoihin. Muun muassa Helsingin keskustassa on useampi paikka, jossa on käytetty meidän ratkaisuja.
Minkälaisista hinnoista puhutaan akustiikkaratkaisujen osalta?
Meidän tarjoamilla ratkaisulla arvio pienen paikan akustoimisesta lähtee 10 000 euron tuntumasta. Kustannukset riippuvat aina tilasta ja siitä, mitä sinne tulee. Akustiikkaa voidaan parantaa myös pienillä ratkaisuilla. Ei akustiikka tarkoita pelkästään tuotteita, joissa lukee akustiikka. Se koskee kaikkea, mitä tilassa on. Jopa ihmiset syövät ääntä.
Voiko akustiikkaa parantaa pienillä ja edullisilla toimilla?
Jos tilassa on kivinen lattia ja tuolin jalat metallia, siitä lähtee aikamoinen ääni. Huopaiset pehmukkeet voivat olla tällaisessa tapauksessa merkittävä teko, vaikka ei koko ongelmaa ratkaisekaan. Yksi helppo ratkaisu rauhoittaa tilaa voi olla esimerkiksi se, että avoin tila jaetaan looseihin. Jo se, että osa tilasta jaetaan, vie todella paljon ääntä pois. Pehmeiden ja huokoisten pintojen ja materiaalien käyttäminen vaikuttaa myös merkittävästi. Yksi helppo keino on verhokangas. Ei välttämättä ikkunoissa, vaan esimerkiksi paksu verhokangas seinään ripustettuna. Sellainen rauhoittaa tilaa todella paljon. Myös kattoon kannattaa harkita kankaan tai villalevyjen asentamista. Lasivillalevyjä saa rautakaupasta ja ne voi vaikka itse liimata paikoilleen. Itse en lähtisi niitä maalaamaan, sillä maali voi viedä levyistä akustisia ominaisuuksia pois. Jos tilaan haluaa maalattuja pintoja tai rakentaa seiniä, kannattaa harkita panostavansa hiukan enemmän ja tehdä samantien seinä, joka akustoi. Siihen voi valita itse myös sitten sen haluamansa värin ja tunnelma muuttuu monella tavalla. Akustiikkaan panostaminen maksaa itsensä takaisin, kun ihmiset viihtyvät. Sen olen työssäni huomannut.
Jossain neuvottiin asettelemaan muovimattoja pöytien alle, mitä sanot tästä niksistä?
Sellainen voi auttaa aika marginaalisesti, sillä jos se ääni syntyy pöydän yläpuolella, ei se kovin helposti leviä sinne pöydän alle. Toki, jos haluaa panostaa mattoon, parempi ratkaisu olisi kokolattiamatto.
Onko sillä merkitystä, että akustointi tehdään valmiiseen paikkaan tai jo remontoinnin tai rakentamisen yhteydessä?
Kaikkein paras ratkaisu on suunnitella akustiikka jo alkuvaiheessa. Tilan korjaaminen jälkikäteen on aina hankalampaa ja kalliimpaa. Jos me pääsemme suunnitteluun mukaan jo alussa, voimme pyrkiä hyödyntämään erilaisia rakennusmateriaaleja ja siten säästää kustannuksissa. Eli akustoivia elementtejä ei akustoivien tilalle, samalla rahalla. Tästä hyvä esimerkki on kohde, jossa hyödynsimme jo olemassa olevaa palovillaa, jonka päälle ruiskutettiin suoraan akustoiva materiaali. Sellaisen saamme tehtyä yhdellä ruiskutuksella ja voimme jättää pois kaiken ylimääräisen, kuten kipsikaton ja akustiset rakenteet. Eli saimme luotua halvemmalla ja pienemmällä hiilijalanjäljellä todella hyvännäköiset ja ennen kaikkea kuuloiset tilat. Myös, jos haluaa pitää tilan tietyn tyylisenä, eivätkä esimerkiksi verhot ja loosit sopisi paikan imagoon, silloin ammattimaiset akustiikkaratkaisut olisivat se paras vaihtoehto.
Osaatko mainita esimerkin tilasta Helsingissä, jossa akustiikka on erityisen toimiva?
Olemme rakentaneet katon ja yhden seinän Silvoplee-ravintolaan. Se on korkea tila, joten kyllä ääni siellä vähän heijastelee, mutta se ei jää soimaan. Valituksia ei ole tullut, ja se yleensä tarkoittaa, että asiakas on tyytyväinen.
Mitä ajatuksia sinulla on taustamusiikin käyttämisestä vapaa-ajan paikoissa ja muissa palveluissa?
Oma näkemykseni on, ettei suurimmassa osassa tiloista pitäisi musiikkia soittaa. Usein vaikuttaa, että musiikkia soitetaan ilman käsitystä siitä, millä volyymilla se pitäisi tehdä. Vedetään fiilispohjalta. Siitä herää kysymys, että soitetaanko ihmisille musiikkia, vai onko se pelkkää taustahälyä. Me teemme yhteistyötä Hifi-studion kanssa. He tekevät hyvin tarkkoja suunnitelmia ja mittauksia siitä, minkälaiset laitteet tilassa kannattaa olla ja miten tila itsessään soi. Voi siis valita joko tehdä fiksusti tai laittaa ne halvat stereot soimaan täysille.
Mitä musiikittomia peiteääniä itse ottaisit käyttöön vapaa-ajan paikoissa?
Se riippuu tilasta ja siitä, mitä haetaan, joten sikäli kysymykseen ei ole suoraa vastausta. Linnunlaulua en itse laittaisi. Valitsisin mieluummin valkoista kohinaa tai veden ääniä. En kuitenkaan suosittelisi, että kukaan lähtee itse toteuttamaan tuollaisiakaan, vaan pyytäisin äänisuunnittelijalta apua.
Ilja Milan, esitystekniikka, HifiStudio
"Tärkeintä olisi ottaa äänisuunnittelun ammattilaiset mukaan jo mielellään alkuvaiheessa."
Mistä kaikesta laadukas ääniympäristö koostuu tilassa?
80% hyvästä akustiikasta, 10% hyvistä laitteista, 10% niiden sijoittelusta. Jos akustiikka on huono, ei siellä voida äänisuunnittelulla parantaa tilannetta. Akustiikan parantamisessa ei ole oikotietä onneen. Suosittelen tässä kohtaa aina olemaan akustoinnin asiantuntijaan yhteydessä. En haluaisi että asiakas luovuttaa tässä kohtaa, vaan on valmis hakemaan ratkaisuja akustoinnin ammattilaiselta.
Minkälaisia ajatuksia sinulla herää äänisuunnittelun ammattilaisena vallitsevasta taustamusiikin käyttökulttuurista noin yleensä?
En voi antaa hirveän hyvää arvosanaa. Usein on paikkoja, joista musiikin voisi ottaa pois. Johonkin sitä myös laittaisin. Mennään vaikka asianajotoimistoon missä on arvokas rakennus ja tauluja seinällä ja siellä täyshiljaisuus. Siihen laittaisin jotakin ambienttia soimaan. Erityisen jäätävää on, jos soitetaan radiota. Jos ajattelee paikkaa missä ihmiset ostavat palveluita, jos siellä soi radio ja asiakas kuulee, että sähkö on kallista ja asuntolainojen korot on korkeat, se ei ole positiivinen viesti asiakkaalle.
Miten järkevää on käyttää taustamusiikkia ilman ammattimaista suunnittelua tai ei toimivassa akustiikassa, mitä haasteita tähän voi liittyä? Minkälaisilla omilla toimilla vapaa-ajan paikka kuten kahvila, voisi parantaa tilan ääniympäristöä, onko se musiikin pois jättäminen vai jotain muuta?
Tilaan räätälöity laitesuunnittelu ja asennus, sillä on iso merkitys siihen, miltä musiikki kuulostaa. Tästä ei ole palvelut vielä tulleet tietoisiksi. Toki pienessä paikassa myös pieni oma laite josta musiikki soi, voi olla ihan riittävä ja juuri sopiva siihen paikkaan. Ei muutaman asiakaspaikan kahvilassa välttämättä tarvita ammattimaista äänisuunnittelua.
Minkälaisia vinkkejä antaisit vapaa-ajan palveluille äänisuunnittelun ja taustamusiikin käytön suhteen?
Jos puhutaan laadukkaasta ääniympäristöstä, ihan ensin puhutaan akustiikasta. Se on kaiken perusta. Äänisuunnittelulla sitä ei voi korvata tai ratkaista. On velvollisuuteni kertoa asiakkaalle, että sitä tiettyä fiilistä ei saavuteta, jos akustiikka ei ole kunnossa.
Sanoisin, että tärkeintä olisi ottaa äänisuunnittelun ammattilaiset mukaan jo mielellään alkuvaiheessa. Tämä ei usein toteudu ja se on valitettavaa. Usein näkee, että AV-tekniikkaa teetetään sähköalan yrityksellä, mutta siinä kohtaa mennään kyllä vikaan. Matemaattiset kaavat, ohjearvot, desibelit, ym. pätee äänisuunnittelussa, eikä ilman tärkeitä mittaamisia ja näiden huomioimista voida saavuttaa hyvää tulosta. On tärkeää, että musiikki soi tilassa tasaisesti. Jos samassa tilassa halutaan soittaa lounasaikaan taustamusaa ja illalla DJ-bilemusaa, se asettaa taas ihan omat haasteensa järjestelmän suunnittelulle. On myös olennaista, että järjestelmää on helppo käyttää ja se toimii kuten on ajateltu.
Minkälaisia vaihtoehtoisia peiteääniä äänisuunnittelussa käytetään, jos ei haluta käyttää musiikkia, mutta halutaan tehdä paikan ääniympäristöstä intiimi ja viihtyisä tai peittää puheen kantautumista toiseen pöytään?
Erilaisia kohinoita ja suhinoita käytetään kyllä. Esim. apteekeisssa käytetään tämän kaltaisia peiteääniä, jotta puhe ei kuuluisi reseptitiskiltä.
Onko sillä merkitystä, että akustointi tehdään valmiiseen paikkaan tai jo remontoinnin tai rakentamisen yhteydessä?
Kaikkein paras ratkaisu on suunnitella akustiikka jo alkuvaiheessa. Tilan korjaaminen jälkikäteen on aina hankalampaa ja kalliimpaa. Jos me pääsemme suunnitteluun mukaan jo alussa, voimme pyrkiä hyödyntämään erilaisia rakennusmateriaaleja ja siten säästää kustannuksissa. Eli akustoivia elementtejä ei akustoivien tilalle, samalla rahalla. Tästä hyvä esimerkki on kohde, jossa hyödynsimme jo olemassa olevaa palovillaa, jonka päälle ruiskutettiin suoraan akustoiva materiaali. Sellaisen saamme tehtyä yhdellä ruiskutuksella ja voimme jättää pois kaiken ylimääräisen, kuten kipsikaton ja akustiset rakenteet. Eli saimme luotua halvemmalla ja pienemmällä hiilijalanjäljellä todella hyvännäköiset ja ennen kaikkea kuuloiset tilat. Myös, jos haluaa pitää tilan tietyn tyylisenä, eivätkä esimerkiksi verhot ja loosit sopisi paikan imagoon, silloin ammattimaiset akustiikkaratkaisut olisivat se paras vaihtoehto.
Voitko nimetä jonkun vapaa-ajan paikan, kuten kahvilan tai ravintolan, jossa äänisuunnittelu on toteutettu onnistuneesti? Onko itselläsi jotain suosikkipaikkaa, johon aina palaat rauhallisen ääniympäristön takia?
Me olemme toteuttaneet äänisuunnittelun Rautatieasemalla sijaitsevaan ravintola Oliviaan. Siihen olen aika tyytyväinen, vaikka tila on toki haastava. Myös museoviraston asettamat rajoitteet onnistuimme ratkaisemaan. Kluuvin Fazerin tila on akustisesti hankala, kun taas Cafe Ekbergissä ääniympäristö on paikkaan sopiva, vaikka siellä onkin omanlaisensa hälyisyys läsnä.
